"Välillä hyviteltiin ja usko ja toivo muutoksesta heräsi. Sitten mies taas aloitti juomaan ja huomasin, että jäin taas kakkoseksi alkoholille. Se aiheutti minulle hylkäämisen ja turvattomuuden tunteita. Silloin perheeseemme tulivat syyllistäminen, miellyttäminen, valehtelu, uhkailu ja järkeily. "

"Mieheni on juonut enemmän tai vähemmän koko avioliittomme ajan ja minä olen yrittänyt pysyä rakastavana, tervejärkisenä puolisona, joka ymmärtää ja tukee miestään, elää ja antaa elää."

"Epätoivo sen suhteen, että asiat eivät mene minun mieleni mukaan, toi minut Al-Anoniin. Mielenkiintoinen ja kiehtova poikaystäväni ei raitistunut, vaikka rakastin rajattomasti - itseni lähes hengiltä. Ryhmässä kuulin: Hellitä ja anna Jumalan ohjata. "

"Ja niin meidän piti jatkaa elämäämme eteenpäin, kun alkoholi jäi pois jokapäiväisestä arjestamme. Mutta eipä se olekaan niin yksinkertaista minun kohdallani. Olen edelleen varuillani, vanhoja muistoja palaa mieleen ja joistakin asioista emme pysty vielä keskustelemaan, ne ovat liian lähellä ja kipeitä. "