Parempaa elämää

01.05.2020

"Olen märehtinyt omassa elämässäni aikani ja valittanut kurjuuttani. Tiesin, että itse olen vastuussa omasta onnestani, mutta asian eteen puurtaminen ei vain innostanut."

Olen märehtinyt omassa elämässäni aikani ja valittanut kurjuuttani. Tiesin, että itse olen vastuussa omasta onnestani, mutta asian eteen puurtaminen ei vain innostanut. Viimein Al-Anon-ohjelman innoittamana iskulauseella elä ja anna elää, otin kauhan käteeni ja aloin sekoittaa oman elämäni soppaa. 

Tein jotain itseni rakastamiseksi ja sain itselleni ystävän. Turhaan olin taivaltanut päivästä toiseen harmaassa arjessa, kun nyt saan keskustella ystäväni kanssa päivittäin ja vaihtaa ajatuksia kaikista asioista. Miten hyvää tekee itsetunnolle saada positiivista palautetta negatiivisen sijaan, saada arvostusta ja hyväksyntää juuri tällaisena kuin olen. 

Minulla on nyt elämässäni valoa, jonka kaikki suovat minulle, en vain itse ollut asiaa aiemmin ymmärtänyt. Olen miettinyt itseni hyvittämistä menneisyyteni perusteella ja ihmetellyt asiaa. Nyt lukiessani Al-Anon-kirjallisuutta olen aivan onnellinen, sillä eteeni osui teksti "Tänään tiedän olevani arvokas. Minut luotiin sekä antamaan että vastaanottamaan iloa. Tavallisessa ihmisyydessäni olen ainutlaatuinen ja erityinen. Viimein ymmärrän miksi minun pitää hyvittää itseäni ja ei ole oikein jättää aina itsensä viimeiseksi, kun jaetaan hyvää." 

Nyt on minun vuoroni olla terveellä tavalla ensimmäinen, ei toisten kustannuksella. Otan mitä haluan ja jätän lopun. Ainainen antaminen on loppu, minun kuuluu myös saada.

Hilkka-Ilona


Toipumiskertomus on poimittu lehdestä: Tietoavain 05/2020