AL-ANON-KIRJALLISUUTTA
Kaikissa toimissamme: Kriiseistä voimaa
LUKUNÄYTE KIRJASTA
Sanotaan, ettei osaksemme tule koskaan enempää kuin jaksamme kantaa. Tätä on vaikea uskoa, kun huomaamme oven läimähtävän kiinni kahdenkymmenen avioliitto vuoden jälkeen tai istuvamme ensiapuasemalla kylkiluut katkenneina alkoholistin väkivallanpuuskan jälkeen. Joskus tunnustamme vaikean tilanteen olemassaolon heti sen ilmaannuttua, mutta usein me, joiden elämään jonkun toisen juominen on vaikuttanut, yritämme teeskennellä, ettei ongelmaa olekaan, tai toivomme, että se häviäisi. Saatamme eristäytyä pelätessämme muiden ihmisten reaktioita, tai välttelemme siitä puhumista. Uskomme, että tilanne tulee todellisemmaksi, jos kerromme ongelmasta. Ehkä tahdomme olla tietoisia ja tietää täsmälleen, mitä tapahtuu, mutta haluamme myös päästä kuulemasta lisää huonoja uutisia. Tämä on eräs kieltämisen muoto. Henkilö, joka kieltää tilanteen, näkee sen niin uhkaavana, että selviytyäkseen hän sopeutuu tilanteeseen kieltämällä ongelman. Valitsemme siis parhaan tavan sen maailman mukaan, jonka pystymme näkemään. Vain kriisi voi joskus murtaa kieltämisen karusellin, sillä tilanteen pahentuessa totuuden näkemisestä tulee usein parempi vaihtoehto.
Muina aikoina tietoisuus tulee meille hitaasti ja lempeästi, ja saatamme luopua kieltämisestä vähitellen ja korvata sen AI-Anonissa usein kehittyvällä turvallisuudentunteella, vaikka meillä olisikin ongelmia. Samaistuminen toisiin jäseniin, silloin kun he kohtaavat oman totuutensa ja se, että näemme ympärillämme rohkeutta ja olemme täysin vapaita paineesta tehdä "oikealla tavalla" rohkaisee meitä turvallisuuden tunteeseen. Tuon tunteen kasvaessa pitkään piilossa ollut tietoisuus voi alkaa herätä meissä.
Muutamien tietoisuuteen pulpahtavat yhtäkkiä muistot alkoholistin henkisestä tai ruumiillisesta väkivallasta, vaikka tapahtumat olivat olleet unohduksissa vuosikausia. Emme muistele mielellämme niitä; voimme jopa aktiivisesti torjua ne. Voi olla hyvin hämmentävää, kun tietoisuus murskaa vanhat ajatuksemme itsestämme.
Muillakin kuin tulokkailla on vaikeuksia selvitä koettelevissa tilanteissa. Jopa pitkäaikaiset jäsenet, jotka ovat tottuneet melko tasapainoiseen elämään, saattavat vastahakoisina tunnistaa kriisin koettelemukset. On itsepetosta luulla, että tarpeeksi toivuttuamme mikään ei piinaisi meitä. Päinvastoin. Kun toivumme, alamme tuntea kaikkia tunteitamme ja osallistua elämään täydellisemmin. Saamme usein uusia oivalluksia ja näemme asiat uudesta näkökulmasta. Kun mielenkiintomme keskipiste on siirtynyt alkoholistista pois ja koemme hengellistä kasvua Al-Anonissa, monet meistä alkavat tajuta ensimmäistä kertaa, keitä he ovat ja mitä he haluavat. Kun tämän prosessin myötä usein havaitsemme itsessämme aikaisemmin meille tuntemattomia ominaisuuksia ja kykyjä, jotka suuresti parantavat elämäämme, voimme myös paljastaa tyytymättömyyden alueita. Jotkut huomaavat olevansa syvästi tyytymättömiä uraansa tai raha-asioihinsa, toiset asettavat kyseenalaisiksi moraalisia valintojaan. Henkilökohtaisen totuuden rehellinen arviointi voi saada keski-ikäisen viiden lapsen isän pohdiskelemaan, onko hän mahdollisesti homo, tai perheenemännän pyrkimään lääketieteelliseen oppilaitokseen tai lakimies voi luopua menestyvästä urastaan kirjoittaakseen runoja. On varsin rankkaa tehdä tämänkaltaisia suuria ratkaisuja.
Tietoisuus voi olla myös niin äkillistä, että se horjuttaa tasapainoamme. Kenen mielen tasapaino ei järkkyisi läheisen itsemurhan vuoksi? Kuka ei säikähtäisi havaitessaan rinnassaan kyhmyn tai saadessaan tietää, että ex-kumppanimme on altistanut meidät ehkä kuolemaan johtavalle sairaudelle? Kuka sopeutuu mukisematta siihen, että iän mukana jotkut aiemmin helpotkin tehtävät käyvät mahdottomiksi suorittaa? Alkoholismi-niminen perhesairaus voi jättää meidät täysin lannistuneiksi sellaisissa tilanteissa. Emme ehkä hallitse olosuhteitamme ja tunnemme itsemme niiden hylkäämiksi, joilta eniten kaipaamme tukea. Mutta voimme valita. Voimme valita hylkäämmekö vai hyväksymmekö itsemme. Yksi tapa kunnioittaa itseämme on se, että sallii totuuden tulla esiin omalla tavallaan ja omalla vauhdillaan.