Vihata tai olla vihainen-ovat eri asioita

26.08.2025
"Suuttua jollekin on mielestäni eri asia kuin vihata jotakuta. Luomalla itselleen rajat ihminen suojelee itseään, sekä fyysistä että henkistä terveyttään. Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. "
Ihmiset tuntevat monia erilaisia tunteita: mm. ilo, suru, pelko, inho, mielihyvä tai viha, joka on tunnetila, jonka olen alitajuisesti itseltäni kieltänyt. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, etten myöskään osaa riidellä. Vihan tunnetta ei varmaankaan ole hyvä painaa jonnekin piiloon. Alaspainettu viha voi aiheuttaa ongelmia jossain vaiheessa, eikä yksinomaan itselle. Viha on hyödyllinen apu, jota saattaa tarvita, jotta kykenee esim. lähtemään itselle vahingollisesta parisuhteesta. Tällöin viha suojaa itseä. Viha pitää kyetä tunnistamaan itsessä, löytämään mihin se kohdistuu, mistä se johtuu. Se ei ilmene välttämättä huutamisena ja raivoamisena, vaan voi ilmetä mm. ilkeänä sanailuna, jatkuvana huonona tuulena tai että ärsyyntyy vähästäkin koko ajan. Viha voi kääntyä myös itseä vastaan. Tällöin se ilmenee itsensä mitätöinnillä, itseinholla ja itsensä rankaisemisella.

Olla vihainen, vaikka vääryydestä lähimpiä kohtaan, on oikeutettua ja mielestäni eri asia kuin vihata jotain, jotakuta. Suuttua saa, olla vihainen, kun asiat niin vaativat. Se on inhimillistä. Suuttumisessakin merkitsee eniten se, miten toimii kun suuttuu. Suuttua jollekin on mielestäni eri asia kuin vihata jotakuta. Luomalla itselleen rajat ihminen suojelee itseään, sekä fyysistä että henkistä terveyttään. Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Se voi tuoda esiin pelon hylkäämisestä, yksin jäämisestä tai siitä ettei sinua ymmärretä. Rajat kuitenkin suojelevat sinua silloin, kun olet heikoimmillasi.

Kun on tunnistanut itsessään vihan ja sen mihin se kohdistuu, kannattaa lähteä miettimään tapoja sen käsittelemiseen ja purkamiseen. Riippuen siitä mistä tunne juontuu, uskon että sen käsittelemiseen löytyy monenlaisia tapoja. Viha on tunne, jota ei kannata ruokkia turhaan. Se on olemassa jos ja kun siihen on tosissaan tarvetta. Sen tunteen ei kannata antaa kääntyä itseä vastaan. En kaipaa vihan tunnetta. Se olisi ehkä joskus ollut tarpeen ja paikallaankin, mutta olen mitä ilmeisimmin kulkenut toisenlaista polkua, kun olisi pitänyt tuntea vihaa. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Lopultakin ratkaisee vain se, miten suhtaudut tunteeseen, mitä teet milläkin tunteella. Kaikilla tunteilla on oma aikansa ja paikkansa. Ne ovat elämän mausteita.

Näitä miettien Heljä

Toipumiskertomus on poimittu lehdestä: Tietoavain syyskuu/2025