Ostoskori
0
0,00 €
Huikkaa kerrakseen
03.01.2026
"Minä ryhdyin vahtimaan mieheni raittiutta. Kävikö hän ryhmässä, maksoiko laskut, pysyikö raittiina firman juhlissa. Entäpä jos raittius ei jatku. Elin ennakoinnin suossa. Ryhmäläiset kutsuivat kohtauksia huolihuikiksi. "
Pääsin mukaan Al-Anonin toimintaan. Aloin innokkaasti opiskella ohjelmaa. Hienoja ajatuksia tulvi ryhmän illoissa ja kirjatkin pursusivat niitä. Kun vielä mieheni lähti AA-ryhmään, tuntuivat ongelmani ratkenneen. Harjoittelimme uutta tapaa elää. Hellitä ja anna Jumalan ohjata, elä päivä kerrallaan jne. Kumpikin meistä päätti tehdä parhaansa. Yllättäen mieheni sai aivan raittiina kohtauksia, jotka levittivät kiukkua ja raivoa perheemme ylle. Ohoh, eihän niin pitänyt käydä. Mistä moinen johtui? Mieheni ei raittiina ollut yleensä koskaan häijy. Raitistuminen ei ole koskaan niin helppoa kuin luullaan kertoivat ryhmätoverini ja sanoivat tietävänsä mistä puhun. Joskus sisäinen paine voi raitistuneella kasvaa suureksi ja kestää ennen kuin sitä oppii hallitsemaan. Raitistuminen tuo muutoksia arkeen. Roolit perheessä muuttuvat. Tuota juomisen kaltaista tilaa AA-laiset kutsuvat kuivaksi huikaksi. Mietin, että minun ei ole tarvis onneksi saada kuivia huikkia.
Luulin todella, että minä selviän muutoksesta helposti. Juoma-aikoina elämääni oli hallinnut lähes aina pelko ja ahdistus. Olin pähkäillyt riittävätkö rahat, onko jouluna raitista, örveltääkö mies matkamme pilalle, saanko taas hävetä sukujuhlissa - aiheita riitti. Nyt elän päivän kerrallaan ja annan puolisoni hoitaa omat asiansa. Eipä kaikki mennytkään niin. Minä ryhdyin vahtimaan mieheni raittiutta. Kävikö hän ryhmässä, maksoiko laskut, pysyikö raittiina firman juhlissa. Entäpä jos raittius ei jatku. Elin ennakoinnin suossa. Ryhmäläiset kutsuivat kohtauksia huolihuikiksi. He kertoivat, että ne harvenevat ajan kuluessa, kun opin hellittämään ja annan Jumalan ohjata. Silti kohtauksia tulee yhä, mutta tiedostan ja ohitan ne nopeammin.
Kun läheinen raitistuu -kirjasesta löysin tietoa, miten muut ovat tilanteen kokeneet. Sain siitä arvokasta ymmärrystä. Miehelleni tuli retkahduksia ja niin minullekin. Kymmenes askel oli onneksi olemassa ja käytimme sitä kumpikin. Elämäämme tänään ohjaa ajatus: kehitys ei täydellisyys.
Kiitollisena
Kirsti
Kirsti